Celo on ollut Suomessa nyt vähän yli kahdeksan vuotta. Katselin vanhasta kalenterista, että sillä ei ollut kovin pehmeä lasku tarhakoirasta suomalaisen koti- ja harrastuskoiran arkeen. Heti ensimmäisellä viikolla on ollut parit tokotreenit (joissa opeteltiin ensimmäiset agilityesteet!), vierailu koirahierojan luokse ja paimennustreenit. Nykyisin otetaan jo vähän rauhallisemmin, mutta ei sitä ihan heti ajattelisi kymmenenvuotiaaksi. Vauhtia riittää edelleen pitkillä lenkeillä ja tyttökoiria leikittäessä.
